virka

substantiivi

  1. Julkisen hallinnon tai organisaation tehtävä tai toimi.

    Hän haki kunnallista virkaa kotikaupungissaan.
Taivutus

yks. nom. virka, yks. gen. viran, yks. part. virkaa, yks. ill. virkaan, mon. gen. virkojen virkain, mon. part. virkoja, mon. ill. virkoihin.

Synonyymisanakirja

virka

  1. toimi, posti, asema, paikka, työpaikka, tehtävä.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hän sai uuden viran valtion virastossa.
Virka toi mukanaan lisää vastuuta.
Virka-asema antoi hänelle vaikutusvaltaa.

Etymologia

Lainasana muinaisruotsista 'verk'

kantaurali wirka; sukulaissanat pohjoissaame virgi. Englanniksi office

Slangisanakirja

  • formu: virkapuku

Sanonnat

"On virka varkaallakin."

"Saat viisaan nimen jos et virka mitään."

"Saat viisaan nimen, jos et virka mittään."

Riimisanakirja

virka rimmaa näiden kanssa:

kunniavirka, pakastevirka, opettajanvirka, tutkijanvirka, laiskanvirka, piispanvirka, koiranvirka, papinvirka, tuomarinvirka

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

virka-asteikko, virka-asia, virka-asema, virka-aika, virka-apu

Läheisiä sanoja

viritystila, viritä, viriö, virka, virka-aika, virka-apu

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro

Keskustelu