virka
substantiivi
-
Julkisen hallinnon tai organisaation tehtävä tai toimi.
Hän haki kunnallista virkaa kotikaupungissaan.
Taivutus
yks. nom. virka, yks. gen. viran, yks. part. virkaa, yks. ill. virkaan, mon. gen. virkojen virkain, mon. part. virkoja, mon. ill. virkoihin.
Synonyymisanakirja
virka
-
toimi, posti, asema, paikka, työpaikka, tehtävä.
Esimerkit
Hän sai uuden viran valtion virastossa.
Virka toi mukanaan lisää vastuuta.
Virka-asema antoi hänelle vaikutusvaltaa.
Etymologia
Lainasana muinaisruotsista 'verk'
kantaurali wirka; sukulaissanat pohjoissaame virgi. Englanniksi office
Käännökset
englanti |
villainage, villeinage appointment office |
ranska | vacance (f) |
saksa | Vakanz (f), freie Stelle (f) |
venäjä | вака́нсия (f) |
Slangisanakirja
-
formu: virkapuku
Sanonnat
"On virka varkaallakin."
"Saat viisaan nimen jos et virka mitään."
"Saat viisaan nimen, jos et virka mittään."
Riimisanakirja
virka rimmaa näiden kanssa:
kunniavirka, pakastevirka, opettajanvirka, tutkijanvirka, laiskanvirka, piispanvirka, koiranvirka, papinvirka, tuomarinvirka
Liittyvät sanat
virka-asteikko, virka-asia, virka-asema, virka-aika, virka-apuLäheisiä sanoja
viritystila, viritä, viriö, virka, virka-aika, virka-apu
Vastaukset Vastaukset.fi:ssä
Virka = ansa, pyydys?
Mikä on koiran virka?
Mistä on peräisin koiran virka? Venetsian päämiehen titteli oli muinoin Doge. Virka ei ollut kai?
Mikä on virka?
Mikä on presidentin virka-asunto?