virkkaa
verbi
-
Tehdä käsitöitä koukkua käyttäen, esim. langasta.
Äiti virkkasi tytölleen kauniin peiton.
Taivutus
yks. nom. virkkaa, yks. gen. virkan, yks. part. virkkoi virkki, yks. ill. virkkaisi, mon. gen. virkkakoon, mon. part. virkkanut, mon. ill. virkettiin.
Synonyymisanakirja
virkkaa
-
keskustella, puhua, lausua, sanoa, jaaritella.
Esimerkit
Hän virkkaa upeita huiveja lahjaksi.
Mummo opetti hänet virkkaamaan jo nuorena.
Hän vietti iltoja rauhallisesti virkkaamassa.
Etymologia
Verbi, viittaa käsityötekniikkaan, kehitetty lainaamalla ruotsin sanasta 'virka'.
Käännökset
| englanti |
utter |
| ranska | prononcer, proférer, dire |
| saksa | ausstoßen, äußern, sagen |
| kreikka | αρθρώνω, λέω, λέγω |
| unkari | kiejt, megszólal, kimond |
| italia | pronunciare, proferire, dire |
| latina | proloquor, loquor, effor, memoro, dico, fabulor, for |
| venäjä | произноси́ть impf, произнести́f, говори́ть impf, сказа́тьf |
| ruotsi | yttra |
Riimisanakirja
virkkaa rimmaa näiden kanssa:
päistikkaa, tuikkaa, kalkkaa, kilkkaa, vilkkaa, kolkkaa, paukkaa
Liittyvät sanat
hiiskua, lausua, puhuaLäheisiä sanoja
virkistyä, virkistäytyä, virkistää, virkkaa, virkkaus, virkkauskoukku