viuhka

substantiivi

1. Esine, jolla saa ilmaa viiletettyä tai ilmaistua eleitä.

   Hän käytti viuhkaa tuulettaakseen itsensä.

Taivutus

yks. nom. viuhka, yks. gen. viuhkan, yks. part. viuhkaa, yks. ill. viuhkaan, mon. gen. viuhkojen viuhkain, mon. part. viuhkoja, mon. ill. viuhkoihin.

Synonyymisanakirja

viuhka

1. tuuletin.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Ostin kauniin viuhkan matkamuistoksi.
Hän viilensi itseään viuhkalla.
Viuhka oli koristeltu kukkakuviolla.

Useille oli ommeltu varta vasten aikuisten frakkeja, pojille pantu kova kaulus ja käsiin pienet säämiskähansikkaat, tytöille laitettu leveät rimssuhameet ja annettu viuhka käteen ja palmikot kierretty päälaelle

Käännökset

Slangisanakirja

• viuhka, käy / viuha: onni / tuuri : Kauhee viuhka sul on käyny!

Riimisanakirja

viuhka rimmaa näiden kanssa:

vappuviuhka

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

viuhahtaa, viuhauttaa, viuhina, viuhka, viuhkamainen, viuhkamaisesti