voimailu
substantiivi
-
Urheilulaji, jossa keskitytään fyysisen voiman käyttöön.
Voimailu vaatii paljon harjoittelua ja omistautumista.
Taivutus
yks. nom. voimailu, yks. gen. voimailun, yks. part. voimailua, yks. ill. voimailuun, mon. gen. voimailujen voimailuiden voimailuitten, mon. part. voimailuja voimailuita, mon. ill. voimailuihin.
Synonyymisanakirja
voimailu
-
selätyksin, painonnosto, kehonrakennus.
Esimerkit
Voimailu vaatii sitoutumista ja kurinalaisuutta.
Hän on harrastanut voimailua monta vuotta.
Voimailussa keskitytään lihasvoiman kasvattamiseen.
Käännökset
Liittyvät sanat
raskassarjaLäheisiä sanoja
voimaharjoittelu, voimaharjoitus, voimailija, voimailu, voimailulaji, voimainkoetus