voimakeino

substantiivi

  1. Menetelmä tai väline, jolla voimaa käytetään tai hyödynnetään jossakin tilanteessa.

    Diplomaattiset keinot olivat ensisijainen voimakeino.
Taivutus

yks. nom. voimakeino, yks. gen. voimakeinon, yks. part. voimakeinoa, yks. ill. voimakeinoon, mon. gen. voimakeinojen, mon. part. voimakeinoja, mon. ill. voimakeinoihin.

Synonyymisanakirja

voimakeino

  1. pakkokeino, tehostuskeino, keino.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Neuvotteluissa otettiin käyttöön uusia voimakeinoja.
Poliisi käytti voimakeinoja tilanteen rauhoittamiseksi.
Hänellä on monia voimakeinoja menestyä.

Riimisanakirja

voimakeino rimmaa näiden kanssa:

suojakeino, taikakeino

Lisää riimejä

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro