voimistelu
substantiivi
-
Urheilulaji, jossa suoritetaan kehon hallintaa edellyttäviä liikkeitä.
Voimistelu vaatii kehonhallintaa ja keskittymistä.
Taivutus
yks. nom. voimistelu, yks. gen. voimistelun, yks. part. voimistelua, yks. ill. voimisteluun, mon. gen. voimistelujen voimisteluiden voimisteluitten, mon. part. voimisteluja voimisteluita, mon. ill. voimisteluihin.
Synonyymisanakirja
voimistelu
-
voimisteluharjoitus, kallisteniikka.
Esimerkit
Voimistelu kehittää kehonhallintaa.
Voimistelussa korostuu siisti ja tarkka suoritus.
Kilpavoimistelu vaatii kovaa työtä ja omistautumista.
Etymologia
noun form of voimistella (to exercise)
Käännökset
Slangisanakirja
-
jumppa: voimistelu / voimistelulaitos : Kaks vikaa tuntii oli jumppaa, futattii skolen pitskulla.
-
voikka : Voikkatunnit skoilessa oli ihan perseestä.
Riimisanakirja
voimistelu rimmaa näiden kanssa:
haistelu, taistelu, maataistelu, rajataistelu, luokkataistelu, ilmataistelu, valtataistelu, torjuntataistelu, lähitaistelu, materiaalitaistelu
Liittyvät sanat
jooga, voikka, jytäjumppa, kuntovoimistelu, ryhmävoimisteluLäheisiä sanoja
voimistaa, voimistelija, voimistella, voimistelu, voimisteluasu, voimistelukilpailu