vuono
substantiivi
-
Merenlahti, jonka ympäröivät korkeammat vuoret tai kalliot.
Norja on tunnettu kauniista vuonoistaan.
Taivutus
yks. nom. vuono, yks. gen. vuonon, yks. part. vuonoa, yks. ill. vuonoon, mon. gen. vuonojen, mon. part. vuonoja, mon. ill. vuonoihin.
Esimerkit
Norjan vuonot ovat kuuluisia kauneudestaan.
Vuonon rannoilla on upeita maisemia.
Hän matkusti vuonoon veneellä.
Etymologia
Lainasana norjasta ('fjord')
sukulaissanat pohjoissaame vuotna. Englanniksi fjord
Käännökset
Liittyvät sanat
lahti (2), tunkeutua, syvällä, syvälle, syvältäLäheisiä sanoja
vuonankaali, vuonia, vuonna, vuono, vuonoinen, vuorata