vuoro-ote

substantiivi

1. Menetelmä tai tapa, jolla asiat tehdään vuorotellen.

   He käyttivät vuoro-otetta keskustelussaan.

Taivutus

yks. nom. vuoro-ote, yks. gen. vuoro-otteen, yks. part. vuoro-otetta, yks. ill. vuoro-otteeseen, mon. gen. vuoro-otteiden vuoro-otteitten, mon. part. vuoro-otteita, mon. ill. vuoro-otteisiin vuoro-otteihin.

Synonyymisanakirja

vuoro-ote

1. vuorottelu.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Vuoro-otteen idea on vuorotella keskustelussa.
Vuoro-ote auttaa harjoittelemaan sosiaalisia taitoja.
Käytäntöä kutsutaan vuoro-otteeksi.

Käännökset

Riimisanakirja

vuoro-ote rimmaa näiden kanssa:

ote, niskaote, vastaote, entrecôte, tiedote, siitepölytiedote, lehdistötiedote, vaahdote, ranneote

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

vuorivanu, vuorivilla, vuoro, vuoro-ote, vuoroittain, vuoroittainen

Vastaukset Vastaukset.fi:ssä

Mikä on saada suun vuoro?
Mikä on ajaa vuoro?