väistö

substantiivi

1. luontainen kyky tai tuntemus jostain

   Vaisto käski hänen pysähtyä ja katsoa ympärilleen.

Taivutus

yks. nom. väistö, yks. gen. väistön, yks. part. väistöä, yks. ill. väistöön, mon. gen. väistöjen, mon. part. väistöjä, mon. ill. väistöihin.

Synonyymisanakirja

väistö

1. estäminen, häiritseminen, torjuminen, viettipohja, kyky, taipumus, taito, vaisto, luontainen kyky, kognitiivinen perusprosessi, intuitio.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Teimme nopean väistön iskun edessä.
Väistö oli täydellinen suojautuakseen.
Hän harjoitteli väistöjä koko päivän.

Käännökset

Riimisanakirja

väistö rimmaa näiden kanssa:

suklaa-, valkea-, mega-, giga-, haja-, laaka-, raaka-, taka-, deka-, seka-

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

väistämättömästi, väistämätön, väistää, väistö, väistöliike, väistövelvollinen