yhteenkuuluvaisuus
substantiivi
-
kokemus tai tunne kuulua johonkin ryhmään tai yhteisöön
Joukkueen yhteishenki ja yhteenkuuluvaisuus olivat vahvoja.
Taivutus
yks. nom. yhteenkuuluvaisuus, yks. gen. yhteenkuuluvaisuuden, yks. part. yhteenkuuluvaisuutta, yks. ill. yhteenkuuluvaisuuteen, mon. gen. yhteenkuuluvaisuuksien, mon. part. yhteenkuuluvaisuuksia, mon. ill. yhteenkuuluvaisuuksiin.
Esimerkit
Yhteenkuuluvaisuuden tunne vahvistaa ryhmää.
Juhlassa korostui kansallinen yhteenkuuluvaisuus.
Koulun toiminta tukee oppilaiden yhteenkuuluvaisuutta.
Demokraattisuuden ja suomalaisuuden yhteenkuuluvaisuus ei suinkaan ollut mikään selviö vanhojen fennomaanien aikaan, niinkuin se oli myöhemmin
Etymologia
Johdettu sanoista 'yhteen' ja 'kuulua'.
Käännökset
englanti |
puhekieltä (alternative form of). |
Riimisanakirja
yhteenkuuluvaisuus rimmaa näiden kanssa:
vihaisuus, alhaisuus, vainoharhaisuus, varhaisuus, uskaliaisuus, puheliaisuus, toimeliaisuus, armeliaisuus, uneliaisuus, vaateliaisuus
Läheisiä sanoja
yhteen, yhteenajo, yhteenkasvettuma, yhteenkuuluvaisuus, yhteenkuuluvuudentunne, yhteenkuuluvuus