yläilma
substantiivi
-
Ilmakehän ylempi osa.
Lentokone nousi yläilmaan nopeasti.
Taivutus
yks. nom. yläilma, yks. gen. yläilman, yks. part. yläilmaa, yks. ill. yläilmaan, mon. gen. yläilmojen yläilmain, mon. part. yläilmoja, mon. ill. yläilmoihin.
Esimerkit
Yläilman lämpötila vaihtelee.
Lentokone nousi yläilmaan.
Yläilmassa oli paljon turbulenssia.
Etymologia
Muodostuu osista 'ylä-' (ylempi) ja 'ilma'.
Käännökset
Riimisanakirja
yläilma rimmaa näiden kanssa:
suklaa-, valkea-, mega-, giga-, haja-, laaka-, raaka-, taka-, deka-, seka-
Läheisiä sanoja
ylähuone, ylähuuli, yläikäraja, yläilma, yläjuoksu, yläkansakoulu