yleispuhekieli

substantiivi

  1. Kieli, jota käytetään yleisesti puheessa, ei välttämättä kirjakieli.

    Suomen yleispuhekieli vaihtelee alueittain.
Taivutus

yks. nom. yleispuhekieli, yks. gen. yleispuhekielen, yks. part. yleispuhekieltä, yks. ill. yleispuhekieleen, mon. gen. yleispuhekielten yleispuhekielien, mon. part. yleispuhekieliä, mon. ill. yleispuhekieliin.

Synonyymisanakirja

yleispuhekieli

  1. kansanpuhekieli.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Yleispuhekieli vaihtelee alueittain.
Opettajat käyttävät usein yleispuhekieltä oppitunneilla.
Kohtelias yleispuhekieli on tärkeä taito.

Riimisanakirja

yleispuhekieli rimmaa näiden kanssa:

kohdekieli, lähdekieli, puhekieli, elekieli, konekieli

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

yleisoire, yleisopinnot, yleisperiaate, yleispuhekieli, yleispätevyys, yleispätevä

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro