ylänurkka
substantiivi
-
Rakennuksen tai huoneen yläpuolinen kulma.
Hämähäkki asettui yläikkunan ylänurkkaan.
Taivutus
yks. nom. ylänurkka, yks. gen. ylänurkan, yks. part. ylänurkkaa, yks. ill. ylänurkkaan, mon. gen. ylänurkkien ylänurkkain, mon. part. ylänurkkia, mon. ill. ylänurkkiin.
Esimerkit
Huoneen ylänurkassa oli hämähäkinseitti.
Hän kurkisti ylänurkkaan.
Kattokruunu roikkuu ylänurkassa.
Etymologia
Muodostuu osista 'ylä-' (ylempi) ja 'nurkka'.
Käännökset
Riimisanakirja
ylänurkka rimmaa näiden kanssa:
nurkka, takanurkka, alanurkka, sohvanurkka, kotinurkka, sohvannurkka, ulkonurkka, olonurkka, silmänurkka
Läheisiä sanoja
ylämäki, ylänkö, ylänne, ylänurkka, ylänurkkalaukaus, yläoksa