ärräpää
substantiivi
-
ihminen, joka on itsepäinen tai ärtyisä
Älä ole ärräpää, anna minun auttaa sinua.
Taivutus
yks. nom. ärräpää, yks. gen. ärräpään, yks. part. ärräpäätä, yks. ill. ärräpäähän, mon. gen. ärräpäiden ärräpäitten, mon. part. ärräpäitä, mon. ill. ärräpäihin.
Synonyymisanakirja
ärräpää
-
voimasana, kirosana, kirous, kirosana.
Esimerkit
Ärräpää livahti huulilta kesken kiukun.
Lasten korville ärräpää ei sopinut.
Hän katui käyttämäänsä ärräpäätä.
Ärräpää ärsytti kuulijoita.
Elokuvassa kuultiin useita ärräpäitä.
Etymologia
Ääntämyksestä
Käännökset
Riimisanakirja
ärräpää rimmaa näiden kanssa:
suklaa-, valkea-, mega-, giga-, haja-, laaka-, raaka-, taka-, deka-, seka-