ainokainen
substantiivi
-
rakastettu, ainokainen, ainoa
Olet minun ainokaiseni.
Taivutus
yks. nom. ainokainen, yks. gen. ainokaisen, yks. part. ainokaista, yks. ill. ainokaiseen, mon. gen. ainokaisten ainokaisien, mon. part. ainokaisia, mon. ill. ainokaisiin.
Esimerkit
Hän on perheemme ainokainen.
Ainokainen lapsi sai paljon huomiota.
Talon ainokainen ikkuna oli rikki.
Hän purjehti ainokaisellaan yli meren.
Ainokainen auto parkkeerattiin talliin.
Etymologia
Myös pohjautuu sanaan 'ainoa'
Käännökset
Riimisanakirja
ainokainen rimmaa näiden kanssa:
takainen, haudantakainen, historiantakainen, rajantakainen, rintamantakainen, kuolemantakainen, tavantakainen, lahdentakainen, merentakainen, valtamerentakainen
Liittyvät sanat
ainoaLäheisiä sanoja
ainoalaatuisuus, ainoastaan, ainoiskappale, ainokainen, ainu, ainut