aisankannattaja

substantiivi

  1. miehen tytärpuolta tai miniätä tarkoittava termi vanhempaa miestä koskevissa joku

    Hän ei halunnut olla aisankannattaja ja hyväksyi vaikean tilanteen.
Taivutus

yks. nom. aisankannattaja, yks. gen. aisankannattajan, yks. part. aisankannattajaa, yks. ill. aisankannattajaan, mon. gen. aisankannattajien aisankannattajain, mon. part. aisankannattajia, mon. ill. aisankannattajiin.

Synonyymisanakirja

aisankannattaja

  1. aviomies, mies, siippa, ukko, petetty aviomies.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hän vitsaili olevansa aisankannattaja.
Mies tunsi itsensä aisankannattajaksi.
Tarina kertoi vanhasta aisankannattajasta.
Hän yritti välttää aisankannattajan maineen.
Aisankannattaja osallistui kylän juhliin.

Riimisanakirja

aisankannattaja rimmaa näiden kanssa:

saattaja, sanansaattaja, kannattaja, äänenkannattaja, pää-äänenkannattaja, naurattaja, naistennaurattaja, kasvattaja, lähikasvattaja

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

airut, aisa, aisakello, aisankannattaja, aisapari, aisata

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro