aisa
substantiivi
-
kärryjen veto- tai ohjaustanko, hevosen länget tai hihnat tai veneen mastoon kiinnitettävä tanko
Nostin kärryn aisan ja aloitin veto.
Taivutus
yks. nom. aisa, yks. gen. aisan, yks. part. aisaa, yks. ill. aisaan, mon. gen. aisojen aisain, mon. part. aisoja, mon. ill. aisoihin.
Synonyymisanakirja
aisa
-
kyrpä, mulkku, kulli, heppi, paalu, jorma, kalu, molo, kelli, kikkeli, kanki, muna.
Esimerkit
He korjasivat vaunun aisan.
Aisa oli maalattu kirkkaaksi.
Hän tarttui hevosen aisoihin.
Aisoissa oli koristeellisia kuvioita.
Vaunu eteni tasaisesti aisassa.
Hän näytti minulle Otavan, sanoi sen olevan reenmuotoisen, selitti missä oli aisa ja missä itse reki, ja käski laskemaan viisi reen perälaudanmittaa suoraan avaruuteen päin, jolloin löytyi Pohjantähti, taivaan liikkumaton napa, jonka ympäri koko muu taivas pyöri kerran vuorokaudessa
Etymologia
Muinaisskandinaavista alkuperää oleva sana, viittaa ajoneuvon pitkään puuhun, josta on kiinni.
baltialainen (latvia, liettua, muinaispreussi). Englanniksi shaft
Käännökset
Riimisanakirja
aisa rimmaa näiden kanssa:
lihaisa, rauhaisa, suojaisa, marjaisa, verkkaisa, kukkaisa, ruokaisa, tuskaisa, kalaisa
Liittyvät sanat
sanka, potkaista, puuLäheisiä sanoja
aironveto, airopari, airut, aisa, aisakello, aisankannattaja