alkukieli

substantiivi

  1. kieli, josta jokin toinen kieli on kehittynyt; esim. latina romaanisten kielten alkukielinä

    Suomen kielen alkukieli lienee uralilainen.
Taivutus

yks. nom. alkukieli, yks. gen. alkukielen, yks. part. alkukieltä, yks. ill. alkukieleen, mon. gen. alkukielten alkukielien, mon. part. alkukieliä, mon. ill. alkukieliin.

Synonyymisanakirja

alkukieli

  1. ensimmäinen kieli, lähtökieli, alkuperäinen, ensimmäinen, tuore, alkuperäinen, tuore, omaperäinen, originelli, omintakeinen, alkuperäinen, ensimmäinen.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Alkukieli on avain muinaisen kulttuurin ymmärtämiseen.
Muinainen alkukieli kiehtoo lingvistejä.
Opiskelen alkukieltä yliopistossa.
Tämä teksti on kirjoitettu alkuperäisellä alkukielellä.
Alkukieli on säilynyt vain harvojen kirjoitusten kautta.

Etymologia

Koostuu sanoista 'alku', tarkoittaen ensimmäistä tai alkuperäistä, ja 'kieli', tarkoittaen kielellistä ilmaisua.

Riimisanakirja

alkukieli rimmaa näiden kanssa:

pikkukieli, sukukieli, lähisukukieli, etäsukukieli, urheilukieli, korukieli, bantukieli

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

alkukehto, alkukesä, alkukevät, alkukieli, alkukielinen, alkukilpailu

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro