armo

substantiivi

  1. myötätunto tai armahdus

    Armo on tärkeä osa uskontoa.
Taivutus

yks. nom. armo, yks. gen. armon, yks. part. armoa, yks. ill. armoon, mon. gen. armojen, mon. part. armoja, mon. ill. armoihin.

Synonyymisanakirja

armo

  1. laupeus, armeliaisuus.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Armo tuli yllätyksenä kaikille.
Hän pyysi armoa nöyrästi.
Armollisia tekoja muistellaan kauan.
Hän tunsi armoa sydämessään synnin jälkeen.
Armo sai hänen uudestisyntymään.

Etymologia

alkuperä: vanhaa perua, yhteisiä germaanisia juuria

Katso armas; sukulaissanat viro arm, karjala armo. Englanniksi mercy

Slangisanakirja

  • armoton: erittäin hyvä / mahtava : Armottoman makeet sanat tos stygessä.

Riimisanakirja

armo rimmaa näiden kanssa:

tarmo, toimintatarmo, työtarmo

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

autuuttaa, vapahtaja, armahtaa, siunaus, rauha

Läheisiä sanoja

armeliaisuus, armelias, armias, armo, armoinen, armoitettu

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro