ehdottomuus

substantiivi

  1. tila, jossa ei ole ehtoja tai rajoituksia

    Hänen ehdottomuutensa tekee hänestä vaarallisen." "ehdotus
Taivutus

yks. nom. ehdottomuus, yks. gen. ehdottomuuden, yks. part. ehdottomuutta, yks. ill. ehdottomuuteen, mon. gen. ehdottomuuksien, mon. part. ehdottomuuksia, mon. ill. ehdottomuuksiin.

Synonyymisanakirja

ehdottomuus

  1. absoluuttisuus, pakottavuus, varmuus, jyrkkyys, äärimmäisyys, vastaansanomattomuus.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Ehdottomuus voi olla sekä etu että haitta.
Hänen ehdottomuutensa aiheutti konflikteja.
Joissakin asioissa ehdottomuus on välttämätöntä.
Ehdottomuus voi johtaa erimielisyyksiin.
Ehdottomuus voi tuoda selkeyttä tilanteeseen.

Etymologia

Perustuu sanaan 'ehdoton', jossa on lisätty substantiivin '-uus' tunnus.

Riimisanakirja

ehdottomuus rimmaa näiden kanssa:

alastomuus, hampaattomuus, selkärangattomuus, rahattomuus, tahattomuus, rauhattomuus, asiattomuus, viattomuus, ajattomuus, rajattomuus

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

rigorismi, absolutismi, tarkkuus

Läheisiä sanoja

ehdottaa, ehdottaja, ehdottomasti, ehdottomuus, ehdotus, ehdyksiin

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro