eroamisikä

substantiivi

1. ikä, jolloin henkilö voi erota tai jäädä eläkkeelle työstään

   Hänen eroamisikänsä lähestyy, joten hän suunnittelee jo eläkepäiviään.

Taivutus

yks. nom. eroamisikä, yks. gen. eroamisiän, yks. part. eroamisikää, yks. ill. eroamisikään, mon. gen. eroamisikien eroamisikäin, mon. part. eroamisikiä, mon. ill. eroamisikiin.

Synonyymisanakirja

eroamisikä

1. eläköitymisikä.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Eläkelakia muutettiin eroamisiässä.
Eroamisikä vaikuttaa moniin päätöksiin.
Työnantaja tarjoaa tukea eroamisiässä.
Eroamisikä on keskustelun aihe kokouksessa.
Vanhemmissa ammateissa eroamisikä voi olla aikaisempi.

Käännökset

Riimisanakirja

eroamisikä rimmaa näiden kanssa:

imemisikä, ihmisikä, avioitumisikä, aikuisikä, vähimmäisikä, imeväisikä

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

erkkeri, ero, eroahdistus, eroamisikä, eroanomus, eroavaisuus