etuistuin
substantiivi
-
ajoneuvon etuosassa oleva istuin, yleensä kuljettajan tai matkustajien istuin
Hän istui auton etuistuimella.
Taivutus
yks. nom. etuistuin, yks. gen. etuistuimen, yks. part. etuistuinta, yks. ill. etuistuimeen, mon. gen. etuistuimien etuistuinten, mon. part. etuistuimia, mon. ill. etuistuimiin.
Esimerkit
Autoon asennettiin uusi etuistuin.
Etuistuimessa on turvatyyny.
Hän sääti etuistuimen asennon.
Matka sujui mukavasti etuistuimella.
Etuistuimen mukavuus yllätti.
Etymologia
Yhdistelmä sanoista 'etu-' ja 'istuin'
Käännökset
| englanti |
puhekieltä front seat |
Riimisanakirja
etuistuin rimmaa näiden kanssa:
istuin, WC-istuin, plyysi-istuin, katapultti-istuin, takaistuin, valtaistuin, turvaistuin, kuninkaanistuin, piispanistuin, lastenistuin