etuilu
substantiivi
-
toiminta, kun joku pyrkii oikaisemaan jonossa tai hyötymään omaksi edukseen epäreilusti
Etuilu on epäkohteliasta ja epäreilua.
Taivutus
yks. nom. etuilu, yks. gen. etuilun, yks. part. etuilua, yks. ill. etuiluun, mon. gen. etuilujen etuiluiden etuiluitten, mon. part. etuiluja etuiluita, mon. ill. etuiluihin.
Esimerkit
Etuilu aiheutti ristiriitoja.
Tilanne ratkesi etuilun jälkeen.
Opettaja huomasi etuilua käytävillä.
Etuilu on koulussa kiellettyä.
Jonossa ei suvaita etuilua.
Etymologia
Johdettu sanasta 'etuilla'
Käännökset
Riimisanakirja
etuilu rimmaa näiden kanssa:
satuilu, tuittuilu, vittuilu, renttuilu, tonttuilu, pottuilu