habitus

substantiivi

  1. organismien morfologisen ulkonäön yleinen ilmaisu tai yksilön tai yhteisön sosiaalisen aseman merkki

    Yrityksen habitus on moderni ja innovatiivinen.
Taivutus

yks. nom. habitus, yks. gen. habituksen, yks. part. habitusta, yks. ill. habitukseen, mon. gen. habitusten habituksien, mon. part. habituksia, mon. ill. habituksiin.

Synonyymisanakirja

habitus

  1. olemus, ruumiinrakenne.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hänen habitus säteilee itsevarmuutta.
Habituksellaan hän teki vaikutuksen kaikkiin.
Luonnollinen habitus huokuu aitoutta.
Hänen habitus muuttui vuosien aikana.
Hyvä habitus voi auttaa uran edistämisessä.

Etymologia

Latinasta, tarkoittaa ulkoista olemusta tai esiintymistä.

Käännökset

englanti

olemus, habitus, ruumiinrakenne puhekieltä habitude; mode of life; bearing, general appearance.
puhekieltä habit; general shape and appearance of a species or variety of plant.
puhekieltä The lifestyle, values, dispositions and expectations of particular social groups that are acquired through the activities and experiences of everyday life.
manner, behaviour
general physical appearance such as shape of the body
puhekieltä general appearance and/or behaviour of a plant
English habitus
retained, maintained, having been maintained
puhekieltä well-kept; stout, fleshy, burly
habit; disposition; character
physical or emotional condition

saksa Habitus (m)

Riimisanakirja

habitus rimmaa näiden kanssa:

poi'itus, vaaitus, tarkkavaaitus, rahditus, tahditus, vauhditus, suhditus, kooditus, ohitus

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

haavoittuvuus, haavuri, habitaatti, habitus, hadroni, haennainen

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro

Keskustelu