ohitus
substantiivi
-
toimenpide, jossa mennään ohi
Ohitus kielletty tiellä.
Taivutus
yks. nom. ohitus, yks. gen. ohituksen, yks. part. ohitusta, yks. ill. ohitukseen, mon. gen. ohitusten ohituksien, mon. part. ohituksia, mon. ill. ohituksiin.
Esimerkit
Ohitus suoritettiin turvallisesti maantiellä.
Keikka meni ohitukseksi.
Etymologia
Johdettu verbistä 'ohittaa'
Käännökset
| englanti |
passing overtaking |
| ranska | contournement (m), pontage (m), t-needed (f)r |
| saksa | Umgehung, Bypass (m), t-needed de |
| kreikka | παράκαμψη (f), καταστρατήγηση (f), αορτοστεφανιαία παράκαμψη (f) qualifierardiac bypass |
| unkari | megkerül |
| venäjä | обхо́д (m), шунт (m), байпа́с (m), перехо́д (m) |
| ruotsi | bypass |
| italia | t-needed it |
Riimisanakirja
ohitus rimmaa näiden kanssa:
poi'itus, vaaitus, tarkkavaaitus, habitus, rahditus, tahditus, vauhditus, suhditus, kooditus
Liittyvät sanat
tyhmänrohkea, täpäräLäheisiä sanoja
ohittaa, ohittelu, ohittua, ohitus, ohituskaista, ohituskielto