halkeilu

substantiivi

1. halkeamien tai rakojen muodostuminen kovan materaalin pintaan

   Maalipinnan halkeilu on yleinen ongelma vanhoissa rakennuksissa.

Taivutus

yks. nom. halkeilu, yks. gen. halkeilun, yks. part. halkeilua, yks. ill. halkeiluun, mon. gen. halkeilujen halkeiluiden halkeiluitten, mon. part. halkeiluja halkeiluita, mon. ill. halkeiluihin.

Synonyymisanakirja

halkeilu

1. murtuminen, rikkoutuminen, halki repeäminen, rakoilu, säröily.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Talven aikana ikkunanpuitteet osoittivat selviä merkkejä halkeilusta.
Halkeilu voi olla merkki huonosta laadusta.
Keramiikka on altis halkeilulle

Käännökset

Riimisanakirja

halkeilu rimmaa näiden kanssa:

makeilu, tunkeilu, kokeilu, surkeilu

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

halkeaminen, halkeamisreaktio, halkeilla, halkeilu, halki, halkileikkaus