tunkeilu

substantiivi

1. Toiminta, jossa tunkeudutaan luvatta tai puututaan toisten yksityisasioihin.

   Tunkeilu toisten kotona ei ole sallittua.

Taivutus

yks. nom. tunkeilu, yks. gen. tunkeilun, yks. part. tunkeilua, yks. ill. tunkeiluun, mon. gen. tunkeilujen tunkeiluiden tunkeiluitten, mon. part. tunkeiluja tunkeiluita, mon. ill. tunkeiluihin.

Synonyymisanakirja

tunkeilu

1. päällekäyvyys, tungettelijatoiminta.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Tunkeilu ei ole koskaan suotavaa.
Hänet pidätettiin tunkeilusta.
Tunkeilu muiden elämään voi johtaa ristiriitoihin.

Käännökset

Riimisanakirja

tunkeilu rimmaa näiden kanssa:

makeilu, halkeilu, kokeilu, surkeilu

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

tunkeilevuus, tunkeilija, tunkeilla, tunkeilu, tunkeutua, tunkeutuja