heiluri

substantiivi

  1. mekaaninen laite, joka liikkuu säännöllisesti edestakaisin

    "Kellon heiluri liikkuu tasaisesti."
Taivutus

yks. nom. heiluri, yks. gen. heilurin, yks. part. heiluria, yks. ill. heiluriin, mon. gen. heilurien heilureiden heilureitten, mon. part. heilureja heilureita, mon. ill. heilureihin.

Synonyymisanakirja

heiluri

  1. koneisto, laite, väline, laitteisto, aparaatti, Foucault'n heiluri, metronomi, fysikaalinen heiluri.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Fysiikan tunnilla opiskellaan heilurin liikkeitä.
Heiluri pysähtyi lopulta keskipisteeseensä.
Iso isoisän kellon heiluri liikkui edestakaisin rauhoittavasti.

Etymologia

Johdettu sanasta 'heilua', joka viittaa liikkumiseen, etenkin edestakaiseen liikkeeseen.

Riimisanakirja

heiluri rimmaa näiden kanssa:

kellonheiluri

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

pendeli, ääriasema, heilahtaa, heilua

Läheisiä sanoja

heilimöidä, heilua, heilunta, heiluri, heilurikello, heiluriliike

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro