heinäaika

substantiivi

1. ajankohta, jolloin heinää korjataan

   Heinäaika on keskikesä.

Taivutus

yks. nom. heinäaika, yks. gen. heinäajan, yks. part. heinäaikaa, yks. ill. heinäaikaan, mon. gen. heinäaikojen heinäaikain, mon. part. heinäaikoja, mon. ill. heinäaikoihin.

Synonyymisanakirja

heinäaika

1. sadokorjuu.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Heinäaika on kiireistä maanviljelijöille.
Eläimet saavat ruokaa talveen heinäaikaan.
Heinäaikaan liittyy monia perinteisiä tapoja.

Käännökset

Riimisanakirja

heinäaika rimmaa näiden kanssa:

rykimäaika, pesimäaika, syntymäaika, siirtymäaika, määräaika, kesäaika, lisäaika, mietintäaika, päiväaika

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

heinittyä, heinittää, heinä, heinäaika, heinäaro, heinähanko