päiväaika
substantiivi
-
Aika, joka on valoisan ajan puitteissa, yleensä työpäivän mittainen.
Linnut lauloivat iloisesti päiväaikaan.
Taivutus
yks. nom. päiväaika, yks. gen. päiväajan, yks. part. päiväaikaa, yks. ill. päiväaikaan, mon. gen. päiväaikojen päiväaikain, mon. part. päiväaikoja, mon. ill. päiväaikoihin.
Synonyymisanakirja
päiväaika
-
päivänvalo, päivällä, vuorokaudenaika.
Esimerkit
Päiväaika on kirkas ja energinen.
Hän mieluummin tekee töitä päiväaikaan.
Ulkona on paljon tekemistä päiväaikaan.
Käännökset
englanti |
daytime |
Riimisanakirja
päiväaika rimmaa näiden kanssa:
rykimäaika, pesimäaika, syntymäaika, siirtymäaika, heinäaika, määräaika, kesäaika, lisäaika, mietintäaika
Läheisiä sanoja
päivystäjä, päivystää, päivä, päiväaika, päiväaikainen, päiväannos