hiatus
substantiivi
-
tauko tai katkos, erityisesti kahden vokaalin välinen äänteellinen tauko
Runoudessa hiatus viittaa peräkkäisiin vokaaliäänteisiin, joita ei yhdistä diftongi.
-
(lääketiede) aukko, rako
Synonyymisanakirja
hiatus
-
aukko, rako, kolmannen aivokammion ja sivukammion välinen aukko, niska-aukko, kappale, puuttuva kappale, keskeytys, katkos, tauko, lykkäys, aukea, kolo.
Esimerkit
Keskellä puhetta oli pieni hiatus.
Tulee vastaan hetkiä
Etymologia
Latinasta, tarkoittaa aukkoa tai keskeytystä.
Käännökset
| englanti |
rako puuttuva kappale
keskeytys
A gap in a series, making it incomplete.
puhekieltä An opening in an organ.
A syllable break between two vowels, without an intervening consonant. (Compare diphthong.) The condition of having such a break.
puhekieltä A hiatus (opening in an organ). A English hiatus, gap A hiatusEnglish hiatus, in the linguistic sense A English hiatus, opening, gap, aperture, cleft (alternative form of) |
| ranska | hiatus (m) |
| italia | iato (m) |
| latina | hiatus (m) |
| ruotsi | hiatus, vokalmöte |
| venäjä | зия́ние, хиа́тус |
Riimisanakirja
hiatus rimmaa näiden kanssa:
sadatus, johdatus, suodatus, vuodatus, verenvuodatus, lainhuudatus, jauhatus, suodatinjauhatus, pannujauhatus, ajatus
Liittyvät sanat
diftongi