hieta
substantiivi
-
Hieta on hienojakoinen, kuivassa tilassa oleva maa-aines, joka koostuu pääasiassa hiekasta.
Ranta oli pehmeää hietaa, joka tuntui mukavalta jalkojen alla.
Taivutus
yks. nom. hieta, yks. gen. hiedan, yks. part. hietaa, yks. ill. hietaan, mon. gen. hietojen hietain, mon. part. hietoja, mon. ill. hietoihin.
Mitä tarkoittaa
Hieta tarkoittaa maapohjan hienojakoista osaa, joka koostuu hiekasta. Hiekka on karkeaa maan ainetta, joka syntyy kivien ja mineraalien erodoinnin seurauksena. Hietaa käytetään usein rakennusmateriaaleissa, erityisesti betonin ja laastin valmistuksessa, sekä maisemoinnissa ja puutarhanhoidossa. Hieta voi myös viitata rannikkoalueisiin, joissa se muodostaa rantoja ja dyynejä. Hiedan koostumus voi vaihdella, mutta se on yleensä kuivaa ja hyvin suodattavaa, mikä tekee siitä suositun materiaalin moniin eri tarkoituksiin.
Esimerkit
Hieta on hienojakoista maata.
Hiekkaranta koostuu suurimmaksi osaksi hiedasta.
Rakensimme linnan hiedalle.
Etymologia
Lähellä sanaa 'hiekka', tarkoittaa hiekkaista maata.
Käännökset
englanti |
silt |
Slangisanakirja
-
Hietis: Hietalahti / H:n uimaranta
-
Hietsu : Hietalahti / H:n uimaranta
-
kremis: Hietaniemen hautausmaan krematorio
-
Punanentori /-tortsi: Hietalahdentori
-
Tokka: Hietalahden telakka
Liittyvät sanat
hiekka, savi