huimaava
adjektiivi
-
pyörryttävä, heikottava
Näköala tornista oli niin huimaava, että minun täytyi istuutua.
Taivutus
yks. nom. huimaava, yks. gen. huimaavan, yks. part. huimaavaa, yks. ill. huimaavaan, mon. gen. huimaavien huimaavain, mon. part. huimaavia, mon. ill. huimaaviin.
Esimerkit
Vuoristopuro oli huimaavan kirkas.
Hänen huimaava nopeutensa yllätti.
Tämä uusi malli on huimaava edistys.
Etymologia
Johdettu sanasta huima.
Käännökset
| englanti |
giddy, woozy |
| ranska | vertigineux, étourdissant |
| saksa | schwindelnd, schwindelerregend, vertiginös |
| venäjä | головокружи́тельный |
| ruotsi | yrselframkallande, svindlande |
Liittyvät sanat
huima, pyörryttää, etäisyysLäheisiä sanoja
huiluääni, huiluäänikerta, huima, huimaava, huimaavasti, huimaavuus