hulttio
substantiivi
-
henkilö, joka käyttäytyy huonosti tai epäkunnioittavasti
Älä ole hulttio, kunnioita muiden omaisuutta.
Taivutus
yks. nom. hulttio, yks. gen. hulttion, yks. part. hulttiota, yks. ill. hulttioon, mon. gen. hulttioiden hulttioitten, mon. part. hulttioita, mon. ill. hulttioihin.
Synonyymisanakirja
hulttio
-
huijari, pinnari, laiskottelija, vetelehtijä, hunsvotti, tyhjäntoimittaja, retale, täysi nolla, heittiö, hanttapuli, nolla, lurjus, roisto, rotta, irtolainen, paskiainen, haisunäätä, pummi, ilkimys, ilkiö, ääliö, sanonko mikä, perseenreikä, renttu.
Esimerkit
Hänet tunnettiin kylässä hulttiona.
Hulttio ei ollut kotona silloin
Etymologia
Johdettu ruotsin kielen sanasta 'hult', joka tarkoittaa 'tavatonta'.
Käännökset
| englanti |
reprobate scapegrace ne'er-do-well dirty dog scalawag |
| ranska | voyou (m), bon à rien (m), vaurien (m), vagabond, tocard (m) |
| saksa | Ganove (m), Halbstarker (m), Taugenichts (m), Nichtsnutz (m), Herumtreiber, Tunichtgut (m), Penner (m), Wohnsitzlose |
| venäjä | хулига́н (m), буя́н (m), никчёмный, бесполе́зный, никуды́шный, безде́льник (m), отщепе́нец (m), бомж (m), попроша́йка (m) (f), бродя́га (m) (f), мерза́вец (m) |
| kreikka | χαραμοφάης (m) |
| unkari | semmirekellő, haszontalan, csavargó |
| italia | (persona) inutile (f), buono a nulla (m), persona negligente, vagabondo (m), fannullo (m), barbone (m), gretto (m), meschino, spregevole (m) |
| puola | nicpoń (m) |
| ruotsi | odugling, slashas, odåga, drönare, nolla, klantskalle, lodare/lodis, luffare, uteliggare |
Slangisanakirja
-
puliveivari : On se sellane puliveivari, koko mies.
Sanonnat
"Mitä hienoa on siinä jos voittaa viininjuontikilpailun? Usein siinä hulttio hakkaa kunnon miehen Thekonis."
Riimisanakirja
hulttio rimmaa näiden kanssa:
masturbaatio, akkommodaatio, delegaatio, negaatio, obligaatio, valtionobligaatio, navigaatio, konjugaatio, variaatio, assosiaatio
Liittyvät sanat
kekkale, kutale, renttu, koko, taasLäheisiä sanoja
hulpio, hulpioreuna, hulppea, hulttio, hulttiomainen, hulvahdus