huokailla
verbi
-
laskea syviä hengityksiä, usein surun merkkinä
Hän huokailee ikkunaan.
Taivutus
yks. nom. huokailla, yks. gen. huokailen, yks. part. huokaili, yks. ill. huokailisi, mon. gen. huokailkoon, mon. part. huokaillut, mon. ill. huokailtiin.
Esimerkit
Hän jäi huokailemaan vanhojen muistojen pariin.
Huokailen usein syvään
Etymologia
Johdettu sanasta 'huokaista', joka viittaa ilmoille päästettyyn hengähdykseen.
suoka-, suomalais-ugrilainen kantakieli soke. Englanniksi moan
Käännökset
Riimisanakirja
huokailla rimmaa näiden kanssa:
makailla, siekailla, jahkailla, uhkailla, aikailla, haikailla, keikailla, sikailla, hakkailla, miekkailla
Liittyvät sanat
masentuneesti, huoahdellaLäheisiä sanoja
huojunta, huojutella, huojuttaa, huokailla, huokailu, huokaista