huokailu
substantiivi
-
syvien hengitysten ottaminen tai päästäminen
Hänen huokailunsa herätti huolestuneisuutta.
Taivutus
yks. nom. huokailu, yks. gen. huokailun, yks. part. huokailua, yks. ill. huokailuun, mon. gen. huokailujen huokailuiden huokailuitten, mon. part. huokailuja huokailuita, mon. ill. huokailuihin.
Esimerkit
Huoneessa kuului hiljaista huokailua.
Hänen huokailunsa kertoivat helpotuksesta.
Väsynyt huokailu täytti ilman.
Käännökset
englanti |
sigh suspiration |
Riimisanakirja
huokailu rimmaa näiden kanssa:
ruokailu, työpaikkaruokailu, joukkoruokailu, kouluruokailu
Liittyvät sanat
huoahteluLäheisiä sanoja
huojutella, huojuttaa, huokailla, huokailu, huokaista, huokaus