istuntokausi
substantiivi
-
aika, jonka aikana parlamentti tai muu vastaava elin on istuntojen aikana
Istuntokausi alkaa syyskuussa.
Taivutus
yks. nom. istuntokausi, yks. gen. istuntokauden, yks. part. istuntokautta, yks. ill. istuntokauteen, mon. gen. istuntokausien istuntokautten, mon. part. istuntokausia, mon. ill. istuntokausiin.
Esimerkit
Uusi istuntokausi alkaa ensi kuussa.
Istuntokausi oli tänä vuonna erityisen vilkas.
Valtuuston istuntokausi päättyy kesäkuussa.
Etymologia
Yhdistelmä sanoista 'istunto' ja 'kausi', viitaten ajanjaksoon, jolloin kokouksia pidetään.
Käännökset
Riimisanakirja
istuntokausi rimmaa näiden kanssa:
depressiokausi, viikkokausi, ylimenokausi, lepokausi, vuorokausi, kalenterivuorokausi, tähtivuorokausi, aurinkovuorokausi, satokausi, hiihtokausi
Liittyvät sanat
valtiopäivätLäheisiä sanoja
istumatyö, istunta, istunto, istuntokausi, istuntosali, istuskella