istuskelu
substantiivi
-
aika, jonka henkilö viettää istuen, yleensä rentoutumiseksi
Istuskelu puistossa on rentouttavaa.
Taivutus
yks. nom. istuskelu, yks. gen. istuskelun, yks. part. istuskelua, yks. ill. istuskeluun, mon. gen. istuskelujen, mon. part. istuskeluja, mon. ill. istuskeluihin.
Esimerkit
Pitkä istuskelu tekee joskus levottomaksi.
Kesän istuskelu terassilla oli rentouttavaa.
Kahvilassa oli hyvä paikka istuskeluun.
Käännökset
Läheisiä sanoja
istuntokausi, istuntosali, istuskella, istuskelu, istute, istuttaa