itseinho
substantiivi
-
itsensä inhoaminen tai vihaaminen
Hän kärsi vuosia itseinhosta.
Taivutus
yks. nom. itseinho, yks. gen. itseinhon, yks. part. itseinhoa, yks. ill. itseinhoon, mon. gen. itseinhojen, mon. part. itseinhoja, mon. ill. itseinhoihin.
Esimerkit
Hän kamppaili itseinhon kanssa vuosia.
Itseinho voi olla lamauttavaa.
Itseinho esti häntä nauttimasta elämästä.
Etymologia
Yhdistetty sanoista itse ja inho.
Käännökset
| englanti |
self-disgust, self-hatred |
Läheisiä sanoja
itseihailu, itseilmaisu, itseinduktio, itseinho, itseironia, itseisarvo