jälkikaiku
substantiivi
-
ääni, joka kuuluu jonkin äänekkään tapahtuman jälkeen
"Jälkikaiku kuului vielä minuutteja räjähdyksen jälkeen."
Taivutus
yks. nom. jälkikaiku, yks. gen. jälkikaiun, yks. part. jälkikaikua, yks. ill. jälkikaikuun, mon. gen. jälkikaikujen, mon. part. jälkikaikuja, mon. ill. jälkikaikuihin.
Esimerkit
Hänen sanansa jättivät jälkikaiun mieleeni.
Esitys oli niin voimakas
Etymologia
Koostuu sanoista 'jälki' ja 'kaiku', tarkoittaen 'ääni, joka kuuluu sen jälkeen'.
Käännökset
Läheisiä sanoja
jälkijäristys, jälkijättöinen, jälkijättöisyys, jälkikaiku, jälkikaiunta, jälkikanto