jumalakuva
substantiivi
-
kuvallinen tai ajatuksellinen esitys jumalasta
Kristinuskon jumalakuva poikkeaa monista muista uskonnoista.
Taivutus
yks. nom. jumalakuva, yks. gen. jumalakuvan, yks. part. jumalakuvaa, yks. ill. jumalakuvaan, mon. gen. jumalakuvien jumalakuvain, mon. part. jumalakuvia, mon. ill. jumalakuviin.
Esimerkit
Jumalakuva vaihteli eri kulttuureissa.
Taiteilijat ovat eri aikoina yrittäneet kuvata jumalakuvaa.
Hänen jumalakuvansa oli hyvin henkilökohtainen.
Etymologia
Koostuu sanoista 'jumala' ja 'kuva', jossa 'jumala' tarkoittaa yliluonnollista olentoa tai jumaluutta ja 'kuva' viittaa johonkin, joka esittää tai kuvaa.
Käännökset
Läheisiä sanoja
jumalaistaru, jumalaistarusto, jumalakeskeinen, jumalakuva, jumalallinen, jumalanilma