kaivaus
substantiivi
-
toimenpide, jossa poistetaan maata, jokia tai kiviä kaivamalla
Arkeologinen kaivaus paljasti muinaisen haudan.
Taivutus
yks. nom. kaivaus, yks. gen. kaivauksen, yks. part. kaivausta, yks. ill. kaivaukseen, mon. gen. kaivausten kaivauksien, mon. part. kaivauksia, mon. ill. kaivauksiin.
Esimerkit
Arkeologinen kaivaus paljasti vanhan kaupungin jäänteet.
Kaivaus jatkuu ensi viikolla.
Tutkijat löysivät kaivaukselta harvinaisen esineen.
Etymologia
Peräisin verbistä 'kaivaa', joka tarkoittaa kaivamisen prosessia.
Käännökset
| englanti |
excavation dig, digging |
| ranska | excavation (f) |
| saksa | Ausgrabung (f) |
| kreikka | ανασκαφή (f) |
| italia | scavo (m) |
| latina | excavatio (f) |
| venäjä | раскопка, раско́пки (f)-p |
| ruotsi | utgrävning |
Riimisanakirja
kaivaus rimmaa näiden kanssa:
laivaus, raivaus, maanraivaus, miinanraivaus, pellonraivaus, suonraivaus, uudisraivaus, vaivaus
Läheisiä sanoja
kaivanto, kaivata, kaivattaa, kaivaus, kaivauttaa, kaivautua