kangertelu

substantiivi

1. kangertamisen tai haparoivan puhumisen toiminta

   Hänen kangertelunsa johtui ujoudesta.

Taivutus

yks. nom. kangertelu, yks. gen. kangertelun, yks. part. kangertelua, yks. ill. kangerteluun, mon. gen. kangertelujen kangerteluiden kangerteluitten, mon. part. kangerteluja kangerteluita, mon. ill. kangerteluihin.

Synonyymisanakirja

kangertelu

1. takertelu, takeltelu.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kangertelu keskustelussa häiritsi sujuvuutta.
Verkon kangertelu esti videopuhelun.
Kieliopin kangertelu vaikuttaa kirjoitustehtävään.

Käännökset

Riimisanakirja

kangertelu rimmaa näiden kanssa:

kuhertelu, koukertelu, hoipertelu, sopertelu

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kangerrella, kangerrus, kangertaa, kangertelu, kangeta, kangistaa