kanna

substantiivi

1. kasvin tai eläimen osa, joka kantaa tai tukee rakennetta

   Puun kanna on hyvä istuin.

Taivutus

yks. nom. kanna, yks. gen. kannan, yks. part. kannaa, yks. ill. kannaan, mon. gen. kannojen kannain, mon. part. kannoja, mon. ill. kannoihin.

Synonyymisanakirja

kanna

1. Canna generalis.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kantaako hän menneet murheensa mukanaan? Hänen äänensä kantaa kauas hiljaisessa metsässä.
Joki kantaa puhdasta vettä kylään.

Käännökset

Slangisanakirja

• kandee: kannattaa : Nyt kandee mennä kalaan, skitareita jallittaa.

• kandsuu : kannattaa

• kanduu: kannattaa

• kannari : kanootti : Hitattiin siel sellanen buli kannari.

• kantsii: kannattaa tehdä jotain : Kantsiiks enää rupee eldaa notskii?

• ruuls / rulaa: kannattaa jtkn / toimia : Jokrut ruuls.

Sanonnat

"Huono lintu ei höyheniään kanna."

"Kuka ei kallista anna, se ei kaunista kanna."

"Pihlaja ei kahta taakkaa kanna."

"Pihlaja ei kanna kahta taakkaa (jos pihlajassa on paljon marjoja, niin tulee vähäluminen talvi)."

"Pihlaja ei kanna kahta taakkaa."

Riimisanakirja

kanna rimmaa näiden kanssa:

hoosianna, manna, nanna, panna, julkipanna, toimeenpanna, muistiinpanna, kokoonpanna, maksuunpanna

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kankku, kankkunen, kankuri, kanna, kannabis, kannakselainen