kannel

substantiivi

1. soitin, joka kuuluu luuttujen perheeseen

   "Hän soitti kannelta."

Taivutus

yks. nom. kantele kannel, yks. gen. kanteleen kantelen, yks. part. kanteletta kannelta, yks. ill. kanteleeseen kanteleen, mon. gen. kanteleiden kantelien kanteleitten kannelten, mon. part. kanteleita kantelia, mon. ill. kanteleisiin kanteliin kanteleihin.

Synonyymisanakirja

kannel

1. soitin, lyyra.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hän soitti kauniin sävelen kanteleella.
Kannel on perinteinen suomalainen soitin.
Opin lapsena soittamaan kaupunkikanteleella.

Käännökset

Slangisanakirja

• kandraa: kannella

• kantraa: kannella : Mamikset menee aina kantraa mutsille.

Riimisanakirja

kannel rimmaa näiden kanssa:

jouhikannel, tuulikannel, virsikannel

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kanne, kanneaika, kannekirjelmä, kannel, kannella, kannellinen

Vastaukset Vastaukset.fi:ssä

Mitä tarkoittaa kannel?
Mitä tarkoittaa siionin kannel?