kannikka
substantiivi
-
leipäviipaleen tai voileivän pala
"Hän söi kannikan."
Taivutus
yks. nom. kannikka, yks. gen. kannikan, yks. part. kannikkaa, yks. ill. kannikkaan, mon. gen. kannikoiden kannikoitten kannikkojen kannikkain, mon. part. kannikoita kannikkoja, mon. ill. kannikkoihin kannikoihin.
Esimerkit
Leipäpöydällä oli kannikka jäljellä.
Hän söi viimeisen kannikan.
Jaetut kannikat maistuivat kaikille.
Etymologia
Kansankieltä, viittaa etenkin leivän palaseen, voi tulla samasta juuresta kuin 'kanta'.
Käännökset
| englanti |
heel |
| ranska | croûte (f), croûton (m), quignon (m) |
| saksa | de Kruste (f), de Kanten (m), de Knapp (m), de Knust (m), de Ranft (m), de Scherzl, ''technical terms in bakery trade:'' de Anschnitt (m), de Abschnitt (m) |
| kreikka | κόρα (f) |
| unkari | kenyérhéj, héj |
| italia | crosta (f), cantuccio (m) (di pane) |
| latina | crusta (f) |
| puola | skórka (f), piętka (f) |
| romania | coajă (f), crustă (f) |
| venäjä | ко́рка (f), горбу́шка (f) |
| ruotsi | skorpa |
Slangisanakirja
-
tyttö
Liittyvät sanat
kantapala, kantti, kantaLäheisiä sanoja
kannibaalinen, kannibalismi, kannike, kannikka, kannin, kanniskella