kantautua

verbi

äänen, hajun tai jonkin muun leviäminen tietylle alueelle
Musiikki kantautui ikkunan läpi.

Taivutus

yks. nom. kantautua, yks. gen. kantaudun, yks. part. kantautui, yks. ill. kantautuisi, mon. gen. kantautukoon, mon. part. kantautunut, mon. ill. kantauduttiin.

Synonyymisanakirja

kantautua

hengittää ulos, levitä, levittää, päästää ulos, kantautua jostakin, kulkeutua jostakin, levitä jostakin, säteillä jostakin, kantaa, kantaa, ajautua, kulkeutua.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Etäinen musiikki kantautui korviini.
Uutiset kantautuivat nopeasti kylään.
Metsästä kantautui linnunlaulua.

Etymologia

Peräisin sanasta 'kanta' (perus-, alku-) ja verbin johdannainen.

Käännökset

englanti	emanate carry
ranska	émaner
saksa	ausstrahlen
kreikka	πηγάζω
italia	emanare
ruotsi	härröra, utgå, emanera

Riimisanakirja

kantautua rimmaa näiden kanssa:

latautua, ratautua, ahtautua, suhtautua, riitautua, uskaltautua, sukeltautua, kultautua, multautua, antautua

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

kiiriä

Läheisiä sanoja

kantata, kantatie, kantatila, kantautua, kantavartalo, kantavierre

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro