kanttori

substantiivi

1. henkilö, joka johtaa kirkon musiikkia

   Kanttori harjoitti kuoron laulamaan uutta koraalia.

Taivutus

yks. nom. kanttori, yks. gen. kanttorin, yks. part. kanttoria, yks. ill. kanttoriin, mon. gen. kanttorien kanttoreiden kanttoreitten, mon. part. kanttoreja kanttoreita, mon. ill. kanttoreihin.

Synonyymisanakirja

kanttori

1. kuoronjohtaja, esilaulaja.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kanttori johti kuoroa juhlavassa tilaisuudessa.
Kirkkomme uusi kanttori on erittäin lahjakas.
Kanttori soitti uruilla kauniin melodian.

Käännökset

Sanonnat

"Pitääs suaki hiuka hyppyyttää mökkyriäises mäes, että oppisit,kehu pappi kun kanttori väärin soitti."

"Pitääs suaki vähä hyppyyttää mökkyriäises mäes, että oppisit, kehuu pappi kun kanttori väärin soitti."

Riimisanakirja

kanttori rimmaa näiden kanssa:

konttori, maisemakonttori, panttilainakonttori, haarakonttori, postikonttori, Valtiokonttori, piilokonttori, avokonttori, sivukonttori

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kantti, kanttiini, kanttinauha, kanttori, kanttori-urkuri, kanttura