kanttura

substantiivi

1. suurehko, jykevärakenteinen ja töykeä nainen

   Hän on todellinen kanttura, joka komentaa kaikkia.

Taivutus

yks. nom. kanttura, yks. gen. kantturan, yks. part. kantturaa, yks. ill. kantturaan, mon. gen. kantturoiden kantturoitten kantturain, mon. part. kantturoita, mon. ill. kantturoihin.

Synonyymisanakirja

kanttura

1. rämä, vuohi.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kanttura oli vanha

Käännökset

Riimisanakirja

kanttura rimmaa näiden kanssa:

nuttura, suttura

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kanttinauha, kanttori, kanttori-urkuri, kanttura, kanttuvei, kanukka