karkote
substantiivi
-
erityinen päätös, joka koskee henkilöä, joka on saanut määräyksen poistua maasta
Hän sai karkotteen kotimaahansa.
Taivutus
yks. nom. karkote, yks. gen. karkotteen, yks. part. karkotetta, yks. ill. karkotteeseen, mon. gen. karkotteiden karkotteitten, mon. part. karkotteita, mon. ill. karkotteisiin karkotteihin.
Synonyymisanakirja
karkote
-
voima, voimakkuus, yhdiste, kemiallinen yhdiste, hyönteisiä karkottava aine, hyönteiskarkotin, hyönteiskarkote.
Esimerkit
Suihkutin hyttyskarkotetta ympärilleni.
Tuo karkote on todella tehokas.
Hän osti uuden karkotteen myynnistä.
Etymologia
Johdettu verbistä 'karkottaa', joka viittaa karkottamiseen tai estämiseen.
Käännökset
englanti |
repellant, repellent |
Läheisiä sanoja
karkkipussi, karkkipäivä, karkota, karkote, karkottaa, karkotus